Blogiyhteistyö Huiskula Oy:n kanssa

Mä ihastuin tänä kesänä taas pitkästä aikaa vaaleanpunaiseen. Mulla ei ole moneen vuoteen ollut näin hempeän vaaleanpunaisia kesäkukkia, siemenestä kasvattamiani tuoksuherneitä lukuun ottamatta. Monet kukat eivät vaaleanpunaisena mua oikein kiehdo. En esimerkiksi valitsisi tavallista petuniaa vaaleanpunaisena, mutta Huiskulasta saamani petunia-amppeli on aivan upea! Pihan kruunu todellakin. Mulla ei ole koskaan ollut yhtä kaunista amppelikukkaa. Sen kukat ovat kerrattuja ja niin suloisia vaaleanpunaisena. Hirmuhelle ehti sitä hieman kurittaa, mutta se tokeni onneksi kunnolla juotuaan ja tekee uusia nuppuja vauhdilla.

Toinen kesäkukka, mistä tykkään vaaleanpunaisena on pelargoni. Laitoinkin näistä pelargoneista pari kuvaa jo tänne blogiin, kun olivat aloittelemassa kukintaansa. Nyt ovat päässeet täyteen vauhtiin ja muhkeat kukkaryppäät näyttävät mun mielestä tosi kauniilta terrakottaruukuissaan koivupöllien päällä.

Ajattelin yrittää talvettaa nämä pelargonit. Ehkä autotallissa ikkunan lähellä voisi nyt onnistua, kun autotallin lämpötila laskee reippaasti ilmavesilämpöpumpun vaihdon myötä. Tähän mennessä siellä on ollut liian lämmintä kukkien talvettamiselle.

Herkän suloinen on lankaköynnöskin, yksi istutusryhmien suosikeistani. Se on kaunis ruukussa yksinään, mutta olen myös istuttanut sitä petunioiden seuraksi istutuslaatikkoon ja amppeliin.

Lankaköynnös on yllättävän voimakkaasti leviävä! Sen taimet olivat reilusti petunian taimia pienempiä istutushetkellä ja ajattelinkin, että hukkuvatkohan petunioiden alle, mutta toisin kävi. Petuniat alkavat olla jo altavastaajina. Lankaköynnös kestää myös melko hyvin syksyn viileyttä, erittäin tarmokas ja sitkeä siis herkästä ulkomuodostaan huolimatta.

Lankaköynnökset saattaisivat talvehtia huoneenlämmössä valoisalla paikalla. Aion kokeilla ja koitan muistaa suihkutella niitä, kun huoneilma saattaa olla niille talvella liian kuivaa.

Edellä mainittujen kesäkukkien lisäksi Huiskulasta saapui myös kelloköynnös, joka on kasvuvauhdissaan ihan ylitse muiden! Sen tahti on uskomatonta! Mä en ole pariin vuoteen itse kasvattanut kelloköynnöstä siemenistä, niin olin ehtinyt jo unohtaa, miten äkkiä se kipuaa. Mua vähän harmitti, kun jäi kelloköynnksen siemenet keväällä ostamatta, niin olin tosi iloinen tästä taimesta. Tätäkin pääsi muutama viikko sitten helle vähän kuivattamaan, mutta se toipui nopeasti ja hamuaa jo kohti toisen kerroksen parveketta. Kelloköynnös on siitäkin syystä mahtava kasvatettava, että se tarttuu kärhöillään melkein pintaan kuin pintaan ja kunnon otteen saaatuaan pysyy kiinni kovassakin tuulen tuiverruksessa.

Kelloköynnös kukkii vasta myöhäiskesällä/syksyllä olosuhteista riippuen. Muistan, kun odotin ensimmäisten itse kasvattamieni kelloköynnösten kukintaa kuin kuuta nousevaa ja olivathan ne suuret kellot odottamisen arvoisia. (Lisää juttua kelloköynnöksestä täällä.) Toivottavasti säät suosivat ja tämäkin taimi ehtii kukkaan, kiirettä se ainakin pitää!

Kuvat ©Amalian maailma-blogi 
Photos ©Amalian maailma blog
All Rights Reserved