Oodi lokakuulle

Oi ihana lokakuu! Ruskan kultaamien koivunlehtien kahina kenkien alla. Metsävaahteroiden keltaoranssi hehku. Ihanan raikas tuuli, joka saattaa jo kesän lellimiä poskia hieman nipistellä. Sateen ropina kattoikkunassa, kun kömmin nukkumaan juuri sopivan vilpoisiin petivaatteisiin. Paras aika vuodesta on täällä. Lokakuu virkistää ja inspiroi luomaan uutta. Se näyttää ensin meille koko räiskyvän väripalettinsa ja pyyhkii sitten lähes…

Kesämetsä

Olen siitä onnellisessa asemassa, että asun ihan metsän lähellä. Sinne on helppoa tehdä nopea piipahdus, jos kaipaa vain pientä kosketusta. Useimmiten sen syövereihin kuitenkin uppoaa pidemmäksikin aikaa, vaikkei se suunnitelmana olisi ollutkaan. Ihailtavaa on niin suunnattoman paljon. Ja aina sieltä palaa virkistäytyneenä, raikastuneena, inspiroituneena, levänneenä. Joskus vieläpä syötävän sadon kera, silmänruokaa ja mielen ravintoa se…

Kesäiset pikkuleivät pikeeripursotuksilla

Pihalla olisi vaikka kuinka paljon tekemistä, mutta kelit eivät ole antaneet myöten sitten millään. Olen monena päivänä kirmannut ulos heti kun aurinko on vähänkin paksujen pilvien välistä lupaavasti pilkahtanut, muttta lyhyeksi ovat pyrähdykset jääneet, kun vettä on pian alkanut ropista niskaan oikein kunnolla. Minä syysihmisenä tykkään kylläkin sateesta ja tukalan hellejakson jälkeen viileämpi ilma oli…

Juhannuksen kukkijoita ja kukkujia

Heti alkuun koen jostain syystä tarpeelliseksi tunnustaa, etten oikein ole kesäihminen. Tai kesäpäiväihminen. Helteestä en nauti ollenkaan. On tukalaa ja nihkeää. Univajeiset ihmiset huohottavat hikikarpaloidensa alla ja kengissä tuntuu olevan lyijyä. Mutta kun päivän paahde irrottaa kuumottavimman otteensa auringon lähennellessä laskeutumispaikkaansa, nautin olostani minäkin. Kesäillat ovat ihania. Varsinkin jos ilma viilenee sen verran, että auringolta…

Petunioita ja pesänrakentajia

Yhtäkkiä ollaan jo kunnolla kesässä! Onpas koettu äkkinäisiä sään muutoksia kevään aikana. Hypähdettiin toppahousuista suoraan aurinkotuoliin. Viikonloppuna ilma oli kosteampaa, viileämpää ja siten siitepölyvapaampaa. Juuri sopivaa istutuskeliä siis. Olen aloitellut parvekkeen petunioista. Niitä tulee kaiteelle kahdeksan parvekelaatikollista, yhteensä kuusitoista tainta. Tänä vuonna en viime vuoden tapaan kasvattanut petunioita itse siemenistä, vaan hankin valmiit taimet. (Juttua…

Sinivuokkomeri ja sisustussuunnitelmia

Oi ihana sinivuokkojen aika! Tänä keväänä osasin jo odottaa vuokkojen viehkoa valtakautta, mutten ihan tällaista sinivuokkomerta olettanut näkeväni. Vuosi on selvästikin ollut niille suotuisa. Talon viereltä nouseva rinne sädehtii sinisenään iltapäivän auringossa ja pienempiä rykelmiä löytyy ympäri pihaa. Kerätä en niitä raaski, vaan käyn ihailemassa ja kuvailemassa paikan päällä. Luin jostain, että sinivuokkotupas saattaa elää…

Superkuu ja siemenlöytöjä

Seurasin superkuuta pitkälle aamuyöhön, kun se niin sopivasti loisti parvekkeelle ja suorastaan vaati ihailua. Vähillä unilla on sitten tämä päivä taaperrettu, mutta valvominen kannatti. ’Pink Moon’ oli lumoava ja taivaskin pilvistä puhdas. Enpä tiennytkään, että se on saanut nimensä sammalleimun vaaleanpunaisista kukista, jotka avautuvat Amerikassa aikaisin keväällä. Sehän sopiikin hyvin kuvioon kuun nyt keikkuessa Venuksen,…

Kauriiden paluu ja muita metsän eläimiä

He palasivat! Kauriskolmikko köpötteli pihan poikki taas – vihdoin! Ehdin jo olla huolissani. Pyysin yhtä niistä aiemmin talvella jättämään pihapensaan rauhaan. Tai en edes kunnolla pyytänyt, kaino kehotus se oli korkeintaan. ”Hei… Hei… Voisitko kenties napostella jotain muuta kuin niitä angervoja?”, vetosin vienolla äänensävyllä, mutta kauris jatkoi rauhassa mutusteluaan. Useamman kerran sain asiani esittää, ennen…