Petuniat ja pelargonit

Blogiyhteistyö Huiskula Oy:n kanssa.

Tästä se alkaa! Ensimmäiset kesäkukat on istutettu. Kyllä tätä aikaa on taas odotettu! Ihanaa saada väriä pihaan ja parvekkeelle. Tämä on mulle se hetki, kun siirryn kunnolla kesään. Yleinen sääntö on, ettei kesäkukkia kannata hallanvaaran vuoksi istuttaa ulos ennen kesäkuun toista viikkoa, mutta tänne luvataan nyt niin lämmintä keliä, että päätin jo uskaltautua istutuspuuhiin. Ja varsinkaan petuniat eivät ole niitä kaikista kylmänarimpia kesäkukkia. Laitan varmuuden vuoksi nämä ensimmäiset kukat pienehköihin ruukkuihin, niin voin tarvittaessa helposti siirtää ne sisälle, jos tilanne vaatii.

Pääsen nyt tutustumaan itselleni ihan uuteen petunialajikkeeseen, GO!Tunia Burgundy -petunioihin. Niiden kasvutavan pitäisi olla pystysuora ja tiivis, joten ne sopivat mainiosti ruukkuihin. Kymänkeston kerrotaan olevan hyvä, eivätkä ne kyllä näytä kärsineen yhtään hieman viileämmistä öistä.

Kukkien päälle lensi niin nopeasti havupuiden keltaista siitepölyä, etten ehtinyt napsia kuvia ennen sitä.

Näiden petunioiden kukkien väri on kerrassaan upea sekoitus tummaa aniliininpunaista ja violettia. Auringonsäteiden osuessa samettimaisiin kukkiin, ne suorastaan hohtavat. Kukkien kurkku on tumman violetti, lähes musta. Juuri sellainen yhdistelmä, mistä pidän todella paljon.

Kukkien reunat ovat sahalaitaiset.

Istutin petunoita useisiin ruukkuihin talon vaalealle seinustalle, mistä ne erottuvat kauniisti. Etupihalta kaadettiin alkukeväällä kaksi suurta lähes pystyyn kuollutta koivua. Kerrankin mäkin olin puiden kaadon kannalla! Toiseen ei tullut lehtiä enää kuin ihan latvaan ja toiseen ei sitäkään vähää. Nyt koivurivistö näyttää ihanan rehevältä ja sain kaadetuista puista nättejä pöllejä kukkaruukkujen alle.

Huiskulasta saapui myös suloisen pinkkejä pelargoneja. Ne istutan pikkuruukkuihin, jotka roikkuvat koristetikkaiden askelmissa. Ruukut ovat umpinaisia ja mietinkin, että niihin kannattaisi tehdä reiät, jotta ylimääräinen vesi pääsee valumaan pois. Pelargonit eivät tykkää liiasta kastelusta, vaan sietävät mieluummin kuivuutta. Jospa kastelisin niitä tarpeeksi maltillisesti, eivät reiät ehkä olisi pakollisia ja voisin käyttää samoja ruukkuja myöhemmin maljakkoina. Viime vuonna keräsin niihin luonnonkukkia.

Goesta- pelargoni.

Niin pelargonit kuin petuniatkin tarvitsevat lannoitusta ja aurinkoisen kasvupaikan kukoistaakseen koko kesän. Ja tietysti riittävästi vettä. Petunioita kastelen reilummin, ne pitävät tasaisesta kosteudesta. Mullan ei kannata antaa kuivua, mutta ylikastelua on tietysti varottava.

Kuvat ©Amalian maailma-blogi 
Photos ©Amalian maailma blog
All Rights Reserved

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s