Ei loppua loppiaisena

Moni näyttää siivoavan joulun pois kotoaan hämmästyttävän aikaisin, jotkut heti tapaninpäivän jälkeen (tai jo sen aikana!) ja useimmat varmaankin tänään, loppiaisena. Meillä on täällä täysi joulu edelleen, tonttuineen ja palloineen. Joulu lähtee vasta 13. päivänä, Nuutin mukana. ”Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi.”, kuten vanha sananparsi sanoo.

Tänäänhän on itämaan tietäjien Beetlehemiin saapumisen muistopäivä, eli lahjojentuontipäivä, ei suinkaan koristeidenlähtöpäivä! Eli nuutinpäivänä riisun kodin joulusta, mutta kaikki koristus ei lähde silloinkaan. Parvekkeella ja pihalla loistavat koristevalot helmi-maaliskuulle asti. Otan ne pois vasta sitten, kun on niin valoisaa, ettei niistä oikein ole enää iloa. Viime vuonna keräsin parvekkeen valoketjun pois vasta, kun tarvitsin tilaa kukkalaatikoille. Tämän talon pihaan ei naapurien valoja näy, mutta edellisessä kodissa oikein harmitti, kun naapurit keräsivät ulkovalonsa pois loppiaisena. Niitä olisi mielellään ihaillut ikkunasta paljon pidempään. Niin pimeää on vielä pitkään, etten oikein ymmärrä mikä hoppu ihmisillä on. Luntakaan ei ole valaisemassa kuin nimeksi ja sekin vähä taitaa nyt taas sulaa pois. Ilmeisesti moni pitää ulkokoristevaloja nimenomaan joulukoristeina, minulle ne ovat talvivalot, jotka valaisevat meidän aika hämärää pihamaata mukavasti.

Viime vuonna löysin vihdoin kauniin (ja toimivan!) kynttelikön, mikä sekin saa loistaa olohuoneessa vielä ainakin tammikuun ajan. Oikeiden kynttilöiden poltto tietysti jatkuu, niitä poltan ympäri vuoden.

Tänä vuonna kun suureksi ilokseni löysin aidonnäköisiä tekokuusenoksia ja pari kaunista havukranssia, niin ajattelin jättää nekin kaikki vielä paikoilleen. Punaiset koristenauhat poistan kransseista ja voi olla, että punaiset marjat otan myöskin maljakoista pois. Vaikka mikseivät ”winterberryt” voisi koko talveakin näytillä olla? Kiinnitin kranssien rusetit rautalangalla, joten poisto (ja uudelleen kiinnittäminen) käy näppärästi. Tiesin jo kransseja ripustaessani, että haluan pitää ne esillä koko talven, joten en liimannut niihin mitään koristeita. Rusetit väkersin itse ja sehän olikin yllättävän helppoa! Koristellut kranssit ovat usein hintavia, eivätkä monet niistä oikein sovellu joulun jälkeen käytettäviksi, niin tämä oli mielestäni mainio ratkaisu. Nyt suunnitelmissani on vaihtaa nauhat muunvärisiin ja tehdä kransseihin uudet rusetit talveksi.

Joulunalusaika on aina kiireistä ja jouluaattokin on vielä hektinen, ainakin alkuiltaan saakka. Vasta joulun jälkeen ehtii kunnolla rentoutumaan ja nautiskelemaan kodin kimalluksesta. Miksi siis kiirehtiä? Joulupipareita ja haarukkaleipiäkin on vielä jäljellä. Mutustelu ja tunnelmointi jatkukoon!