Kevätkuulumisia

Illat valostuvat vauhdilla ja fasaanikukko toivottaa hyvät huomenet joka keväiseen tapaansa aamuviiden paikkeilla. Pikkulinnut katsastavat pihamaan asuntomarkkinoita ja nokkosperhosparvenkin näin jo säntäilevän vauhdikkaasti parvekkeella. Kevät on monella tapaa ihanaa aikaa, mutta mä en solahda siihen ihan niin sulavasti kuin syksyyn. Kevään kanssa palaset eivät loksahda yhtä luonnollisesti heti kohdilleen, vaan pitää pikkusen sovitella. Ja muistaa aloittaa allergialääkkeen ottaminen ajoissa! Lepän siitepöly pääsee aina yllättämään mut niin kuin talvi autoilijat. Niin kävi tänäkin vuonna.

Kaiken paljastava auringonvalo yltyy alkukeväällä välillä aggressiivisen tuntuiseksi. Allergisia silmiä saattaa hieman kipristellä ja päätäkin toisinaan pakottaa. Siivota pitäisi silti, pölypallot kun pomppivat silmille, vaikka kuinka tihrustelisi. Hämähäkkien seittejä näkyy yhtäkkiä joka puolella ja ikkunoiden tilanne näyttää kerrassaan uskomattomalta. Vähemmästäkin ei-siivousintoilija kaipaa hetkittäin takaisin hämärämpiin aikoihin. Mutta vain hetkittäin. Keväinen aurinko lämmittää ihoa ihanasti ja lupailee suuria. Lintujen pulinaa on kiva kuunnella ja koittaa tunnistaa sirkutuskuoron seasta tuttuja äännähdyksiä. Käpytikka mietiskelee mäntyjen seassa, mistä puusta rummutuksensa aloittaisi ja peukaloinen pomppii iloisesti kellarin katolla. Kaikilla muillakin on kova tohina päällä, niin olihan munkin moppiin tartuttava.

Valoa ja pölyä!

Huonekasvit ovat ihan villiintyneet keväästä. Joka ruukussa pukkaa uutta kasvua ja vanha soihtuköynnökseni on intoutunut tekemään nuppuja! Se sai talvella olohuoneeseen kaverikseen toisen soihtuköynnöksen, missä huomasin nupun ensin. Olen pohtinut, että mikäköhän olosuhteissa olisi tänä keväänä muuttunut. Olen hoitanut sitä samalla tavalla, eikä sen paikkaakaan ole koskaan vaihdettu. Ehkä se vain oli kaveria vailla. Traakkipuu on kasvanut hurjaa vauhtia ja suunta oli niin vinoon, että se kaatui pari viikkoa sitten. Onneksi ei käynyt kuinkaan! Käänsin juuripaakkua parempaan asentoon ja kevätaurinko on tehnyt loput. Nyt se taas seisoo turvallisesti hieman suoremmassa asennossa.

Luonto on vielä suurimmaksi osaksi viime vuoden ruskean heinikon peitossa ja kukkamailla sojottavat pelkät talventörröttäjät. Tässä vaiheessa vuotta silmät oikein janoavat vihreää. Onneksi pihassa on paljon havupuita. Huhtikuinen ilta-aurinko osuu jo etupihan männynrunkoihin luoden yhden kauneimmista näyistä, minkä tiedän.

Mukaviin kevätaskareisiin kuuluu kesäkukkien ja yrttien esikasvattaminen. Mä esikasvatan tänä vuonna vain tuoksuherneitä, mikä on multa tosi hyvin. Yleensä haalin siemeniä aivan liikaa. Nyt pidin tunnollisesti mielessä sen, että tänä keväänä on kaikenlaista projektia aikaa viemässä. Olisin kyllä värinokkosiakin esikasvattanut, jos olisin löytänyt haluamiani siemeniä. Myös kelloköynnöstä harkitsin parin vuoden tauon jälkeen, mutten keksinyt sille tältä pihalta vielä sopivaa kasvupaikkaa.

Vanhat tuoksuhernesuosikit, Royal Rose ja Old Spice Mixed.

Kohta pitäisi talon viereisen sinivuokkorinteen kukoistaa ja niiden jälkeen valkovuokot ottavat metsäisen takapihan haltuunsa. Sieltä täältä löytyy varmaan tänäkin vuonna myös yllätysesikkoja. Kukkamaalla nuppunsa avaavat ensimmäisinä taivaansiniset kevätkaihonkukat. Niitä odotellessa ihailen sisällä leikkokukkiani. Neilikat ovat säilyneet näin upeina pääsiäisestä asti! Ne olivat välillä viileämmässä huoneessa, mikä varmaankin auttoi säilyvyydessä, mutta ovat nyt tuomassa pirteää kevättunnelmaa keittiöön.

Lempeän valoisaa viikonloppua! 💛

Kuvat ©Amalian maailma-blogi 
Photos ©Amalian maailma blog
All Rights Reserved

10 Comments Lisää omasi

  1. Array sanoo:

    Olipas taas mukavan tunnelmainen kirjoitus. Kaikki kevään elementit tuli elettyä mukana. Ei ole mukavaa olla allerginen siitepölyille. Vie vähän kevään mukavuutta pois. No, helpottaa varmaan kesää kohden:)

    Katso muuten, ettei se riiviöpoika Nils Holgersson hypi sitä kellarin kattoa hajalle:D

    Liked by 1 henkilö

    1. Kiitos paljon kommentista! Joo allergiat ärsyttää, mutta mulla menee onneks kesäks ohi 🙂

      Niin pikkunen oli tämä peukaloinen, että eiköhän katto kestä 😀

      Tykkää

  2. Nadine G sanoo:

    Minäkin olen paha allergikko, mutta yritän olla antamatta sen pilata kevättäni. Rakastan kevättä. Hämähäkinseittejä. Aurinkoa. Kevät on minulle enemmän uuden vuoden alkua kun tammikuu. Tykkään herätä eloon luonnon kanssa 🌞🌈🌊

    Liked by 1 henkilö

    1. Kyllä mäkin keväästä tykkään, varsinkin kun tänne toukokuulle päästään ja luonto alkaa heräilemään 🙂 Odotan niin vihreyttä!

      Liked by 1 henkilö

  3. Siinä olet kyllä aivan oikeassa että tuo mänty mihin valo osuu on yksi kauneimmista näytistä. Tulisipa vihreää jo!

    Liked by 1 henkilö

    1. Joo sitä mäkin malttamattomana odottelen! 🙂

      Tykkää

  4. Tiina sanoo:

    On tosi kaunis! ❤️ En kestä, kun on niin kaunista ❤️

    Liked by 1 henkilö

    1. Kiitos paljon! ❤

      Tykkää

  5. Noora sanoo:

    Kiva rauhallisen keväinen fiilis sinun kuvissasi! Kyllä se kesä sieltä pikkuhiljaa hiipii 🌸

    Liked by 1 henkilö

    1. Kiitos paljon! 🙂 Juu, kyllä sen sieltä jossain vaiheessa on tultava! 🙂

      Tykkää

Vastaa käyttäjälle Jonna jowi Sihvonen Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s