Täällä juhlistettiin syksyn lapsia viime viikolla. Pienesti, mutta juhlistettiin kuitenkin. Totta kai oli harmillista, ettei koronavirusuhan takia voitu isommalla porukalla kokoontua, mutta nyt pitää ottaa kiitollisena vastaan kaikki se juhlailo, mikä järjestettävissä on. Surkuttelu ei hyödytä mitään ja tässä meidän maailmassa on niin hirvittävän paljon asioita, mistä olla kiitollinen, ettei mököttäminen ole edes vaihtoehto. Juhlamieli löytyi siis vaivattomasti!
Pyöreitä juhlinut synttärisankari on tummien sävyjen tosiystävä. Vaatteita hän voi käyttää ihan kaikissa väreissä mustasta tummanharmaaseen, mikä tuo toisinaan haastetta pehmeitä paketteja hankkiessa. Hän ei yleensä osoita kukkia kohtaan erityistä mielenkiintoa, mutta halusin kuitenkin koota onnittelukimpun kahvipöytää koristamaan. Jotain mustaa piti löytää, se kun on se hänen ykkösvärinsä. Likusterin oksista ja tummasävyisistä hortensioista syntyikin yllättävän kaunis vuodenaikaan sopiva yhdistelmä.
Ulko-oven taakse ilmestyi aivan ihana synttäriyllätys! Upea onnittelukimppu, missä oli ruusuja, harsokukkaa ja eukalyptusta. Vaaleanpunaiset ruusut ovat yksiä mun lemppareistani, suloisia klassikoita. Pidän niistä myös siksi, että ne kuivuvat kauniisti, joten niitä voi käyttää myöhemmin kransseissa tai kuivakukka-asetelmissa. Kyllä ruusut vaan aina tuovat juhlan tuntua.
Synttärikakuksi leivoin Sacherkakun. Täyteläisen suklainen kakku konjakkivivahteella on mun mielestä juuri sopiva loppusyksyn juhliin. Toinen syy sen leipomiselle oli se, että uskoin aika vahvasti onnistuvani sen teossa. Se ei lässähdä, mitä ei voi kaikista tekemistäni suklaakakuista sanoa. Ihan aito ja alkuperäinen Sacherkakku se ei ole, vaan versio siitä. Ehkä sitä Sacherkakuksi kuitenkin uskaltaa kutsua, kun niin läheltä liippaa alkuperäistä. Teen kakusta erillisen postauksen eli ohje on tuloillaan.
Mä niin tykkään tästä loppusyksyn viipyilevästä tunnelmasta. Kynttilänvalosta, takkatulen lämmöstä, sateen ropinasta kattoikunassa. Ihan kuin kellokin kävisi verkkaisemmin. Pimeyskään ei mua haittaa, sitäkin tarvitaan. Eivät kestäisi syksyn lapset ainaista auringonpaistetta.
Kuvat ©Amalian maailma-blogi
Photos ©Amalian maailma blog
All Rights Reserved
Amalian maailma 
Mahtava tunnelma välittyy valokuvista!
Syksy on kaunista aikaa, monella tapaa. Kakku näyttää todella herkullisesta!! Mahtavat juhlat sait aikaiseksi! Eiköhän tuo korona jossain vaiheessa helpota, jotta isommatkin juhlat ovat mahdollisia.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos paljon! 🙂 Juu, juhlitaan isommin, kun se on mahdollista. Mutta oli tosi kiva nyt kuitenkin vähän juhlistaa 🙂 Ei anneta koronan kaikkea pilata!
TykkääTykkää
Upeita kuvia ja mahtavaa tunnelma!
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos paljon! 🙂
TykkääTykkää
Värien kanssa työskentelevänä mun huumorinysytyröitä kutitteli tuo maininta ”Vaatteita hän voi käyttää ihan kaikissa väreissä mustasta tummanharmaaseen”. Siinä on väriskaalaa 🙂
Kauniita ja tunnelmallisia kuvia. Tuo tumma kukkapuskakin, jossa on mustaa, on komea.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos paljon! 🙂 Juu ihan nätti kimppu tuli, vaikka ensin mietin, että kaipaisiko jotain vaaleampaa joukkoon. Väriskaala tosiaan on aika suppea 😀 Joskus saattaa tummansininen kelvata, jos ei muuta vaihtoehtoa ole 🙂
TykkääTykkää
Ihana tunnelma välittyi kuvista ja tekstistä. Alkoi kakuttamaan 😛
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiva kuulla, kiitos! 🙂 Ja ei muuta kuin kakkua väsäämään sitten! Mä laitan tuon Sacherkakun ohjeen tänne piakkoin, siinä olis hyvä vaihtoehto suklaan ystävälle 🙂
TykkääTykkää
Tällä kertaa erityismaininta valokuvista! Kuvista välittyy upea tunnelma!
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos paljon! 🙂
TykkääTykkää