Nuutinpäivä lähestyy ja kohta on aika laittaa joulu varastoon. Mä olen aloittanut koristeiden purkamisen joinain vuosina jo loppiaisena, mutta en koskaan ennen sitä. Mulle ei tulisi mieleenkään alkaa kerätä joulua pois jo tapaninpäivänä, kuten jotkut kuulemma tekevät. Tämä vuosi ei ollut joulukiireen osalta poikkeus, vaan vauhdikkaasti kipitin tuttuun tapaan aattoiltaan asti ja, kun ruoka oli pöydässä ja kynttilät sytytettyinä, jäi kiire siihen paikkaan. Mä en tee joulupäivinä yhtään mitään muuta kuin herkuttelen ja nautin ihanasta tunnelmasta.

Meidän joulu oli kaikin puolin tosi perinteinen. Tarjolla oli laatikoita, kinkkua, kalkkunaa, kaloja, rosollia ja paria muuta salaattia. Oli mun leipomaa tummaa limppua ja lisäksi vaaleampaa kaupan piimälimppua. Kotikaljan sain tehtyä tänä vuonna ajoissa ja se ehti saada jääkääpissa kivasti hapokkuutta. Viiniä oli myös pöydässä halukkaille, mutta mä litkin vain kaljaa, kun se oli niin hyvää! Muuten kaikki ruokajutut meni ihan kivasti, mutta voi että mua harmitti, kun en saanut rosollin kastikkkeeseen punajuurilientä. Avasin uuden säilykepunajuuripurkin, missä oli hyvin päiväystä jäljellä, mutta liemi oli ihan vihreää. En ole koskaan vastaavaa nähnyt. Eihän sitä käyttää voinut ja kaupat olivat jo siihen aikaan aattona kiinni. Hetken aikaa otti todella paljon päähän, kun kastike on mun mielestä tärkeä osa jouluateriaa, mutta eihän se lopulta niin iso juttu sitten kuitenkaan ollut.

Pitkän kaavan mukaan kun oli syöty, juotu ja tunteja rupateltu, alkoi osan tehdä kahvia mieli, joten juotiin kahvit ja teet tällä kertaa ennen lahjojen avaamista. Kastettaviksi olin leiponut pipareita, tummia haarukkaleipiä, taatelikakkua ja joulutorttuja. Mulle tulee aina joulun alla mieleen leipoa vaikka mitä, mutta olen vuosien saatossa huomannut, mitä ja miten paljon tälle porukalle oikeasti kannattaa tehdä, jotta kaikki tulee pyhien aikana syötyä.

Lahjojen availun lomassa siemailtiin glögiä ja syötiin suklaita. Mä olin tehnyt jälkkäriksi luumurahkaa, mutta kun järjestys nyt vähän muuttui, niin rahka jäi aattoiltana syömättä. Vatsat olivat jo liian täynnä. Syötiin se sitten joulupäivänä ja mäin tein jo uuttakin, kun aineksia oli jäänyt. Luumurahka on mun suurta herkkua. Ihanan raikas jälkkäri ja tosi helppo tehdä (ohje löytyy täältä).

Joulupöydän koristukset olivat tänä vuonna aika yksinkertaiset, koska kukat jäivät kauppaan. Tarkoitus oli neilikoita etsiä, mutta ruokia pohtiessa unohdin ne ihan täysin. Sitä mä en harmitellut yhtään, vaan kokosin pöytään, mitä kotoa jo löytyi ja olin ihan tyytyväinen. Keskelle asettelin männynoksia, mitä oli sopivasti tippunut pihaan kovan tuulen jäljiltä ja sekaan muutaman marjaoksan (ei aitoja). Pikkumaljakoihin laitoin kullanvärisiksi värjättyjä kultapiiskuja, mitkä toivat kivasti kimmellystä tummasävyiseen kattaukseen.

Kodin ja pihan koristelun suhteen pitäydyttiin myös perinteissä. Ulkovaloketjut oli aseteltu jo hyvissä ajoin ennen joulua ja sisävalot sekä koristeet löysivät vanhoille paikoilleen. Mä en ostanut yhtäkään uutta joulukoristetta, koska en nyt halunnut vaihtaa mitään uusiin ja lisää en tällä hetkellä kaipaa. Mä olen huomannut, että meillä on nyt just sopiva määrä koristeita. Ne ehtii hyvin laittamaan esille ja jaksaa kevyesti purkaa poiskin. Mä olen niin jouluihminen, että vaarana on haalia kaikenlaista. Olisi hyvä pitää mielessä se, että purkamisessa ja varastoimisessakin on hommaa. Mutta kyllä koristeita ja kimallusta pitää reippaasti olla, sydäntalvi tarvitsee säihkettä!

Suklaata hupeni paljon, niin kuin joulun aikaan kuuluukin. Mä jonain välipäivänä ihmettelin, kun ei kunnon ruokaa oikein kaivattu ja takkahuoneesta löytyi tällaiset vihjeet.

Uuden vuoden aattona tarjolla oli perinteiseen tapaan nakkeja ja perunasalaattia sekä kaikkea, mitä joulunpyhiltä oli jäänyt. Tehtiin kinkku- ja kalkkunaleipiä sekä syötiin leivonnaisia siihen malliin, että perinteinen juustotarjoilu jäi aattoillalta pois. Jotain vähän hienompaa shampanjaakin oli meille jostain tullut, mutta mulle kalliimmat alkoholijuomat ovat ihan kuin helmiä sioille. Mä maistelen alkoholia tosi harvoin ihan vähän, niin en mä ymmärrä fiinimpien juomien päälle yhtään mitään. En varmaan erottaisi halvinta kuoharia kalleimmasta shampanjasta.

Omia raketteja meillä ei edelleenkään ollut, eikä niitä tosiaankaan kaivattu, kun vaikutti siltä, että lähialueen asukkaat ampuivat niitä tänä vuonna ennätyspaljon. Pauke alkoi jo viiden jälkeen ja jatkui aamuyölle. Keli oli suotuisa rakettien ihailulle, lumisadealue saavutti meidät sopivasti vasta aamun puolella.

Loppiainen vietettiin rauhallisissa merkeissä ja naposteltiin viimeisetkin joulun herkut. Mä olin tänä vuonna tosi tyytyväinen siihen, että lähes kaikki ruuat ja leivonnaiset tuli syötyä. Hävikki jäi hyvin pieneksi. Mun leipomaa limppua on vielä vähän jäljellä, mutta se säilyy viileässä viikkoja, joten lopulta katoaa varmasti sekin.

Toivottavasti sait viettää lämminhenkisen joulun ja toivon sulle oikein onnekasta ja ihmeellisen ihanaa uutta vuotta!✨

Kuvat ©Amalian maailma-blogi 
Photos ©Amalian maailma blog
All Rights Reserved