Mä pohdin pitkään laitanko tämän mun juuriohjeen tänne blogiin vai en, kun se on hieman epämääräinen. Mä olen tehnyt ruisleivän juuren vain kerran ja koska se onnistui ensimmäisellä yrittämällä, niin eipä sitä toista kertaa tarvitse tehdä. Lueskelin kaiken maailman ohjeita, kun aloitin juuren valmistuksen, mutten löytänyt selkeää ja mulle sopivaa, joten aikalailla mututuntumalla juuren lopulta tein. Monessa ohjeessa juurivelliä tehtiin paljon ja siitä leivottiin iso määrä ruisleipiä. Mä en suoraan sanoen uskonut heti onnistuvani, niin en halunnut tuhlata hirveästi jauhoja. Tällä ohjeella juurivelliä tulee pieni määrä, mutta juuri sopivasti yhteen ruislimppuun ja pariin taikinapalloon. Taikinapallo toimii juurena seuraavalle isommalle leipäsatsille, joten alkuun ei tämän enempää tarvita.

Ehkä näistä mun muistiinpanoista voi vinkkejä ottaa, vaikka vähän epämääräisiä ovatkin. Itsellenikin jäi juuren teossa kysymyksiä ilmaan ja voi olla, että kokeilen tehdä juuren vielä uudestaan, vaikkei sille nyt tarvetta mulla olekaan.


1. päivä

Aamu

Pesin punajuuripurkin ja murustelin sinne Vaasan ruispalan puolikkaan sisuksen (mikä tahansa juureen tehty ruisleipä pitäisi käydä). Lämmitin mikrossa veden haaleaksi ja kaadoin noin 1,5 dl purkkiin. Lisäsin noin 0,75 dl ruisjauhoja ja vatkasin haarukalla velliksi. Laitoin purkin kannen höllästi kiinni ja vein sen saunaan, missä oli saunomisen jälkeen vielä lämmintä. Juurivelliä pitäisi säilyttää noin 25-30°C lämpötilassa. Käymiseen tarvitaan myös happea, joten purkin kantta ei saa sulkea tiukasti.

Ilta (Ruokin juurta eli lisäsin vettä ja jauhoja n. 12 tunnin välein.)

Lisäsin purkkiin 3 tl haaleaa vettä ja 1 tl ruisjauhoja. Sekoitin hyvin. Siirsin juurivellin jäähtyneestä saunasta kylmälaukkuun, jonne asetin 1,5 litran juomapullollisen kuumaa vettä. Jätin kylmälaukun kannen raolleen, jotta juurivelli saisi varmasti tarpeeksi happea. Noin kuusi tuntia ruokkimisen jälkeen huomasin vellissä hieman kuplia. Vaihdoin pulloon kuuman veden jäähtyneen tilalle.

2. päivä

Aamu

Juurivelli kupli reilusti (ks. kuvat). Lisäsin velliin 3 tl haaleaa vettä ja 1 tl ruisjauhoja. Sekoitin hyvin ja laitoin kannen höllästi kiinni. Laitoin toisenkin 1,5 litran kuumavesipullon kylmälaukkuun ja jätin kannen raolleen, kuten edellisenä iltana.

Ilta

Kupliminen oli vähentynyt. Lisäsin 3 tl haaleaa vettä ja 1 tl ruisjauhoja. Sekoitus, pulloihin kuuma vesi jne. Seurailin tilannetta myös ruokkimisten välissä ja vaihdoin toiseen pulloihin kuumaa vettä tarvittaessa. Mulla ei ollut lämpömittaria käytössä, joten mututuntumalla koitin pitää lämpötilaa yllä.

3. päivä

Aamu

Kupliminen oli vähentynyt entisestään, joten pelkäsin pahinta. Lisäsin 2 tl haaleaa vettä ja 1 tl ruisjauhoja. Vähensin siis veden määrää. Sekoitus ym. niin kuin aiemminkin.

Ilta

Kupliminen ei ollut lisääntynyt, joten päätin tehdä ”tehostetun” ruokinnan. Poistin 2 rkl velliä ja lisäsin sitten 2 tl haaleaa vettä ja 1 tl ruisjauhoja. Muuten samat toimet voimasanojen siivittämänä!

4. päivä

Aamu

Pientä kuplintaa taas havaittavissa. Lisäsin 2 tl haaleaa vettä ja 1 tl ruisjauhoja + samat jutut kuin aiemmin.

Ilta

Vellin pinnalla oli kuplia ja pulpahteluakin vähän näkyy. Lisäsin 2,5 tl vettä ja reilun 1 tl ruisjauhoja + samat jutut kuin aiemmin.

5. päivä

Aamu

Juurivellin pinnalla oli vaahtoa eli kuplinut on ja pientä pulpahtelua näkyy. Lisäsin 2,5 tl haaleaa vettä ja 1,5 tl ruisjauhoja + samat jutut.

Ilta

Kuplia ja vaahtoa hieman vellin pinnalla (ks. kuva). Lisäsin 2,5 tl haaleaa vettä ja 1,5 tl ruisjauhoja + samat jutut taas.

6. päivä

Aamu

Viimeinen ruokinta ja esitaikinan teko

Juurivellissä oli kuplia lähes saman verran kuin edellisenä päivänä (ks. kuva) ja siinä oli hyvä, hapan tuoksu. Kuplien vähyys epäilytti, mutta oli juurivellissä kuitenkin sen verran eloa, että päätin kokeilla kuinka käy. Lisäsin 3 tl haaleaa vettä ja hieman vajaan 2 tl ruisjauhoja. Ruokin juurivellin ennen kuin otin sitä esitaikinan tekoa varten, jotta purkin pohjalle jäi suurinpiirtein ”oikeassa” mittasuhteessa ruokittua juurivelliä. Juurivellin voi kuivata ja säilyttää kuivattua juurta purkissa, mikä oli mulla lopun vellin kanssa tarkoituksena, mutta niin pieni määrä, mitä jäljelle jäi, kuolla kupsahti. Se ei haitannut kuitenkaan yhtään, koska otin taikinasta juurta.

Esitaikina

Otin purkista taikinakulhoon 1,5 dl juurivelliä ja lisäsin siihen 2,5 dl haaleaa vettä ja 2,5 dl ruisjauhoja. Sekoitin, laitoin liinan päälle ja jätin nousemaan noin 12 tunniksi (ks. kuva). Tässäkin vaiheessa lämpötilan olisi hyvä ilmeisesti olla noin 25-30°C, mutta sellaista paikkaa mulla ei ollut esitaikinalle tarjota, joten se oli huoneenlämmössä (noin 20°C).

Kun esitaikina oli ollut noin puoli vuorokautta nousemassa, lisäsin siihen 2 tl suolaa ja hieman vajaan 3 dl luomuruisjauhoja (juurivelliin käytin tavallisia ruisjauhoja, kun niitä sattui mulla silloin olemaan). Sekoitin taikinan hyvin käsin ja otin taikinasta kaksi noin pingispallon kokoista palaa (yksi riittää, mutta otin ensikertalaisena varmuuden vuoksi kaksi). Lisäsin kumpaankin noin 0,5 dl luomuruisjauhoja ja pyöritin ne koviksi palloiksi. Jätin taikinan liinan alle nousemaan noin kolmeksi tunniksi. Huoneen lämpötila tuntui sen verran alhaiselta, että laitoin kattilaan kuumaa vettä ja asetin sen taikinakulhon viereen.

Jauhotin leivonta-alustan luomuruisjauhoilla ja pyöräytin taikinasta limpun. Nostin limpun pellille leivinpaperin päälle. Peitin limpun liinalla ja annoin nousta noin kolme tuntia. Laitoin taas kattilallisen kuumaa vettä kulhon viereen lämmittämään hieman. Pelkäsin, ettei taikina nouse, kun ei ollut sille lämpimämpää (suositellaan 30-40°C) paikkaa, mutta ihan tarpeeksi hyvin se kuuman kattilan vieressä nousi. Limppuun tulee kaunis kuviointi taikinan noustessa.

Laitoin sähköuunin pohjalle vettä piirakkavuoassa, jotta uuniin tulee höyryä ja limpun kuoresta rapea. Paistoin limppua ensin 250°C 15 minuuttia ja sen jälkeen 200°C noin 50 minuuttia. Ja sieltä tuli ulos ihan oikea, ihanalta tuoksuva ja herkullinen ruislimppu!

Taikinapallot käärin kelmuun ja laitoin pakastimeen odottamaan seuraavaa leivontakertaa. Taikinapallo toimii siis seuraavan leipäsatsin juurena.

Juuren teko vaatii hieman aikaa ja kärsivälisyyttä, mutta palkinto on vaivan arvoinen!

Kuvat ©Amalian maailma-blogi 
Photos ©Amalian maailma blog
All Rights Reserved