Sisustussuuntauksena isoäidin ikuinen joulu

Sunnuntaina oli kynttilänpäivä ja lapsuudessa ensimmäisen kerran kuulemani sanonta ”Kynttilänpäivänä joulu katsoo viimeisen kerran taakseen” tuli taas mieleeni. Se kuulosti lapsena hirvittävän surkealta, kun seuraavaan jouluun tuntui olevan ikuisuus aikaa ja jäin kaipaamaan ihanaa joulun tunnelmaa. Rakkaus joulun aikaa kohtaan on iän myötä vain kasvanut ja tähän kotiin muutettuani oivalsin pian, miten otolliset puitteet tässä talossa on juuri sellaisen lämpöisen tunnelman luomiseen, mitä olen kaivannut. Olenkin sanonut, että mun sisustussuuntaukseni on isoäidin ikuinen joulu. Rakastan vanhoja sisustustavaroita ja huonekaluja, runsautta ja kerroksellisuutta. Joulukoristeet kylläkin lähtevät aina viimeistään nuutinpäivänä varastoon, mutta haluan, että jotain siitä tunnelmasta jää ja säilyy ympäri vuoden.

Mun sisustusmakua voisi ehkä kutsua ”maskuliinisen” puoleiseksi. Tykkään tummista sävyistä ja jykevistä kalusteista. Kaikki verhot keittiötä lukuunottamatta ovat tummaa painavaa samettia, samoin useimmat tyynynpäälliset ja pöytäliinat. Täältä ei pahemmin kepeyttä ja pitsihörhelöitä löydy. Vähän yllättäen ei kukkakuosejakaan, vaikka kukkasista niin paljon tykkään ja maljakoista niitä kylläkin löytyy aina. Mä vaihdoin ensimmäisenä kesänä olohuoneen tummanruskeat samettiverhot kevyisiin luonnonvalkoisiin ja se kokeilu jäi siihen kesään. Halusin vähän vaihtelua kesäkaudeksi ja kokeilin siinä samalla, josko olisin sellainen toimelias emäntä, joka vaihtaa joka kevät raikkaat kesäverhot tummien ”talviverhojen” tilalle. Tuli ilmi, etten ole. Enkä myöskään enää ajattele niin, että olisi erikseen verhoja eri vuodenajoille. Aika hassu ajatus, kun sitä nyt mietin. Tyynynpäällisiä ja pöytäliinoja on helppo vaihtaa, mutta verhoista pitäisi kyllä tosi paljon tykätä, että viitsii verhonipsujen kanssa näpertää.

Vanha kynttilänjalka, yksi parhaista kirppislöydöistä.

Tähän kotiin muutosta on jo muutama vuosi kulunut, mutta sisustushommat ovat edelleen aivan kesken. Vähän voi ehkä syyttää korona-aikaa, enemmän ihan itseäni. Mä olen todella hidas sisustaja. Harkitsen hankintoja pitkään ja ostelen sisustustavaraa mieluiten kirpputoreilta. On ihanaa löytää edullisesti jotain, mikä ainakin itsestä tuntuu uniikilta ja onhan se ekologista myös. Ajattelin ensin, että esittelen kotia täällä blogissa vasta sitten, kun on lähestulkoon valmista, mutta nyt viimeistään on tullut selväksi, kun sopivia olohuoneen taulujakin olen etsiskellyt kolmisen vuotta, ettei valmista tule olemaan vielä aikoihin. Keskeneräisyys on jokseenkin pysyvä tila täällä vielä pitkään ja se on ihan ok. En mä halua hoputtaa itseäni, kun eihän oikeasti ole mikään kiire ja voin laittaa kodista kuvia tänne, vaikka se on vielä työn alla. Huomaan kyllä, että ärsytyksen tunnetta saattaa jo pikkuisen nousta pintaan joidenkin huoneiden kohdalla, kun keskeneräisyyttä on katsellut niin kauan. Eniten harmittaa vierashuoneen ja mun oman huoneeni lattialla lojuvat tavarat, mitkä olisi korkea aika saada kaappeihin piiloon, mutta kun ne kaapit on vielä löytämättä. Siinä ties monettako kertaa kaikenlaiseen sälään kompastellessani yritän muistaa taputtaa itseäni olalle siitä, ettei virhehankintoja ole tullut tehtyä. Niin kuin vanha sanonta kuuluu: ”Hiljaa hyvä tulee, ajatellen aivan kaunis”.

Kuvat ©Amalian maailma-blogi 
Photos ©Amalian maailma blog
All Rights Reserved

13 Comments Lisää omasi

  1. Ihana sisustussuuntaus! Kotisi kuulostaa kyllä siltä, että se sopisi sisustuslehden sivuille. Keskeneräisyys voi ollakin ärsyttävää, mutta varmasti parempi odottaa, että löytyy just se oikeankaltainen kaluste tai taulu, kuin hommata jotain vähän sinnepäin.

    Liked by 1 henkilö

    1. Kiitos paljon!❤️ Juu, parempi odotella, vaikka joskus hetkellisesti vähän turhauttaakin. Varsinkin sopivia tauluja oon joutunu etsiin pitkään, kun ei seinillä kuitenkaan halua katsella mitään, mikä ei täysin miellytä.

      Tykkää

  2. Mare Kinanen sanoo:

    Lapsuudenkodissa verhojenvaihtumisrumba oli jokavuotista. Alkuun harrastin sitä itsekin, mutta olen jo aikaa sitten luovuttanut. Ei vaan ole ollut oma juttuni. Ja hyvä se onkin huomata ja jättää pois asiat jotka eivät tunnu luontevilta.

    Se mitä vaihtelen itse on tyynynpäälliset, torkkuhuovat ja astiat vuodenaikojen mukaan. Astiat nykyään ehkä siksi että tulee kaikkea haalittua käytettyä 😀 Muuten en ole mitenkään vuodenaikaastioita tietoisesti hankkinut.

    Ihana ja sinun oloisesti koti sinulla on. Kuvien kautta on nähnyt paljon kauneutta ja seesteisyyttä. Kiitos sinulle kun jaat sitä meille lukijoille.

    Liked by 1 henkilö

    1. Kiitos paljon!💗 Joo, se on todellakin niin, ettei kaikkia edellisten sukupolvien juttuja tarvitse vain perinteen vuoksi jatkaa, jos ei itseä innosta. Mäkin kyllä tosiaan vaihtelen tyynynpäällisiä yms. helposti vaihdettavia vuodenaikojen mukaan😊

      Tykkää

  3. Melissa L sanoo:

    Vanhalla tavaralla sekä vaatteella on tarina kerrottavana. Siksi se on sisustuksen kuningatar. Meillä on paljon vanhaa, vaikka uuttakin on ollut pakko hankkia. Jokaisella tavaralla ja huonekalulla on tarina kerrottavana ja se tekee huoneesta uniikin.

    Liked by 1 henkilö

    1. Se on juurikin niin😊 Meillekin on myös uutta hankittu, jos sopivia huonekaluja ym. ei ole vanhana löytynyt. Ensin kuitenkin koluan aina kirppikset🤎

      Tykkää

  4. tanssityttö sanoo:

    Ei näyttänyt tulevan nettisivun kautta aiemmin laittamani vastaus perille, niin laitetaan tätä kautta…
    Tämä kaikki kuulostaa niin tutulta! Me ollaan asuttu reilu vuosi nykyisessä asunnossamme, ja alkaa jo ärsyttää, kun vieläkään ei ole valmista. Kuvittelin saavamme (tällä kertaa) nopeammin valmista. Miksiköhän, kun ei se ole ennenkään niin nopeasti onnistunut?! Sitä siinä alkuinnostuksessa vaan kuvittelee jaksavansa/pystyvänsä tekemään kaiken kerralla, kunnes tajuaa, ettei pystykään. Ei sitä kokoajan jaksa olla yhtä tehokas, kun arjessa on muutenkin niin paljon kaikkea, ja myöskään kaikkia hankintoja ei pysty tekemään kerralla.

    No meillä tosin on vähän poikkeuksellisempi tilanne muutenkin, kun tyhjennettiin toissa kesänä mun lapsuudenkotikin, josta tullut paljon tavaraa lisää (varastossa vieläkin osa), ja nyt vielä pitäisi tyhjentää (hoitokodissa asuvan) äitini asunto, jossa -21 menehtynyt veljeni asui (prosessi edennyt hiljalleen). Kaikille tavaroille ei vielä ole paikkaa…

    Aika jännä, kun mainitsit vielä just vierashuoneen keskeneräisyyden. Se on meilläkin pahasti kesken. Nurkassa, johon on suunniteltu sohvasänkyä, on edelleen muuttolaatikoita. Sohvasänkyä ei ole vielä pystytty ostamaan. Ehkä jonain päivänä sitten… Mun piti myös jo ajat sitten esitellä (valmista) asuntoamme, mutta on jäänyt tekemättä, kun eihän se valmis ole, ja varmaan ei ole täysin valmis vielä pitkään aikaan. No, ainahan elämä on joltain osin keskeneräinen. Kai se pitäisi vaan hyväksyä! Tsemppiä sinne sisustamiseen ja muuhunkin elämään!

    Liked by 1 henkilö

    1. tanssityttö sanoo:

      siis jet pack-appin kautta tosiaan vastasin…

      Liked by 1 henkilö

    2. Moikka! Hyvä, kun mainitsit tuosta, ettei sun vastaus ollut tullut perille, niin kävin tarkistamassa. Täällä WordPressissä on nyt ollut jotain häikkää ja useat kommentit ovat menneet suoraan ”Roskaviesteihin”. Kiva, kun jaksoit kirjoittaa viestin uudelleen! Nyt toivottavasti taas toimii😊

      Tuo on niin totta, ettei aina pysty olemaan niin tehokas kuin oli suunnitellut ja asioita jää roikkumaan. Mä nyt yritän taas tänä viikonloppuna saada vierashuoneenkin tilannetta vähän setvittyä. Me muuten löydettiin sinne tosi edullinen sohvasänky kirppikseltä. Se oli kyllä onnekas sattuma, kun olin juuri vastaavaa uutena katsellut😊

      Meillä oli sitten taas sellainen tilanne, että muutettiin pienestä kodista isompaan ja huonekaluja tuli mukana tosi vähän. Tyhjää oli aluksi, mutta pikkuhiljaa ollaan mieleisiä löydetty. Ja paljon on etsinnässäkin vielä. Kai tämä keskeneräisyys tosiaan olisi hyvä vain hyväksyä! Kiitos paljon ja tsemppiä sinnekin! 😊

      Liked by 1 henkilö

      1. tanssityttö sanoo:

        Mekin muutettiin vähän isompaan asuntoon (pois Helsingin hälystä), mutta koska nykyisessä on sauna, 2 wc:tä ja kolmas huone, (toisin kuin vanhassa), tila jakautuu ihan erilailla. Myöskin on kahdessa kerroksessa. Ei siis tunnu juurikaan isommalta, mutta oikein riittävä kahdelle. No me tosin saatiin vähän huonekaluja sieltä mun myydystä lapsuudenkodista. Ne sopii meidän sisustukseen/tyyliin ihan älyttömän hyvin. Olipas hyvin, kun löysitte sen sohvasängyn kirppikseltä. Onnittelut! 😁

        Liked by 1 henkilö

      2. Kiitos!😊 Juu, se oli kyllä tosi kiva juttu, kun eteen sattu tuleen just sellanen, mikä oli ollu mielessä. Ja tietysti paljon halvempi kuin uutena. Mahtavaa, että oot saanu lapsuudenkodista huonekaluja, niillä on varmasti tunnearvoakin😊

        Liked by 1 henkilö

  5. tanssityttö sanoo:

    Sitä niillä tosiaan on! Oon saanut kans paljon astioita sieltä, joista osa on mummin ja ukin peruja (itseasiassa niin on huonekalutkin). Niitä (astioita) ei kyllä tarvita yhtään enempää!

    Liked by 1 henkilö

    1. Ihanaa!💗 Meille on tullut mun miehen isovanhempien astioita ja täälläkin alkaa olla kohta astiakaapit täynnä😀

      Liked by 1 henkilö

Jätä kommentti