Blogiyhteistyö Huiskula Oy:n kanssa.

No nyt se on täällä. Ihana ja niin odotettu syksy! Lempivuodenaikani. Olen herännyt kesäunesta ja kehoon oikein vyöryy virtaa. Kesäkin on upeaa aikaa, mutta varsinkin kuumilla keleillä tekeminen on tahmeaa. Syksyn viileys antaa puhtia, vaikka valon määrä väheneekin. Nyt on aika kaivaa syyskranssit, kynttilät ja kurpitsat esiin! Mutta ennen kuin syksy räjähtää toden teolla sisätiloihin, ajattelin siirtää parvekkeen ja pihan syystunnelmiin.

Parvekkeen petuniat olivat jo kaikkensa antaneet ja niiden oli aika väistyä Huiskulasta saamieni kanervien tieltä. Istutin petunioiden tilalle callunoita eli aitokanervia (Calluna Vulgaris). Ne ovat kestäviä, helppohoitoisia ja niin valloittavan kauniita!

Leikkasin parvekelaatikoissa kasvaneet petuniat poikki ja pyöräytin niiden juuripaakut ylös mullasta. Koska callunat eivät paljoa ravinteita tarvitse, istutin ne suoraan petunioiden paikoille vanhaan multaan. Callunoita ei tarvitse välttämättä lannoittaa ollenkaan, mutta lisään kuitenkin pari kertaa syksyn aikana kasteluveteen vähän lannoitetta, koska niiden kasvualusta ei ole kovin ravinteikas.

Jotta callunat kukkivat näyttävästi eivätkä kuivahda ja pudota kukkiaan, pitää niitä kastella säännöllisesti koko syksyn ajan. Kastelun voi lopettaa vasta sitten kun päivälläkin on pakkasta. Liikakastelua pitää tietysti välttää ja istutusastiassa on hyvä olla reiät, jotta ylimääräinen vesi (kastelu- ja sadevesi) pääsee valumaan pois.

Callunat viihtyvät parhaiten auringossa tai puolivarjossa, sateelta suojassa. Niiden nuput avautuvat paremmin aurinkoisella paikalla.

Callunoiden kukat tietysti jäätyvät pakkasten myötä, mutta ne eivät irtoa ja hyvinhoidetut callunat saattavatkin säilyttää värinsä kevättalvelle saakka. Callunoita on saatavilla useissa eri väreissä, mutta tämä kanervanpunainen on se mun juttu.

Huiskulasta saapui myös marjakanerva (Pernettya mucronata), mikä on toinen aivan ihastuttava syyskasvi! Sen suuret herkullisen näköiset marjat ja kauniin tummanvihreä lehdistö tekevät siitä todella näyttävän ilmestyksen. Vaikka marjat houkuttelevilta näyttävätkin, älä kuitenkaan maista, sillä ne ovat ymmärtääkseni myrkyllisiä. Marjakanerva kannattaakin varmuuden vuoksi asettaa pikkulasten ulottumattomiin.

Marjakanerva viihtyy callunan tavoin aurinkoisella tai puolivarjoisalla paikalla ja sitäkin tulee kastella säännöllisesti koko syksyn ajan. Mullan on hyvä antaa kuivahtaa kastelukertojen välissä. Marjakanervat pitävät mustikan tapaan happamasta kasvualustasta, joten ne voi istuttaa esimerkiksi havu- ja rodomultaan.

Marjakanerva sopii callunoiden tapaan monelaisiin syysistutuksiin, mutta on minusta näyttävä yksinäänkin. Se kestää pientä pakkasta ja saattaa lasitetulla kuistilla tai parvekkeella selvitä pitkälle talveen. Mulla ei ole ihanteellista talvipaikkaa sille tarjota, mutta pakkasten saapuessa siirrän sen sisälle ja kastelen hyvin, jottei se kuivahda. Saa nähdä miten pitkään se selviää huoneenlämmössä.

Marjakanervia myydään myös valko- ja vaaleanpunamarjaisena, mutta itse valitsen, varsinkin näin syksyllä, mieluummin tällaisia syvempiä sävyjä.

Kuvat ©Amalian maailma-blogi 
Photos ©Amalian maailma-blog
All Rights Reserved