Mä en halua täällä blogissa hirveästi synkistellä ja pallotella kaiken maailman uhkakuvia, mutta tunnen kuitenkin lähestulkoon velvollisuudekseni kirjoittaa jotain poikkeustilanteisiin varautumisesta. Maailmantilanne nyt on mikä on, siitä saadaan kuulla ja lukea joka ikinen päivä. Ei ole mitenkään mieltä ylentävää miettiä, mitä kaikkea epämiellyttävää voisi tapahtua, mutta järkevällä varautumisella voi olla hyvinkin positiivinen vaikutus ajatusmaailmaan.

Mulle tuli mieleen kirjoittaa tästä aiheesta, kun täydensin tänään kotivarakaappia tuoreilla elintarvikkeilla. Kotivarasta olenkin tänne blogiin jo pari vuotta sitten kirjoitellut, postaus löytyy täältä. Kotivaraan kuuluu mm. elintarvikkeita ja lääkkeitä, joiden turvin tulisi pärjätä vähintään kolme vuorokautta. Poikkeustilanne voi olla pitkä sähkökatko, katko vedenjakelussa tai jokin muu häiriötilanne, mikä estää normaalin yhteiskunnan toimimisen. Täällä meillä oli jonkin verran sähkökatkoja ennen kuin sähkökaapeli kaivettiin maahan, joten mm. kotivaran öljylampuille on jo tullut käyttöä.

Me ollaan Suomessa ehkä totuttu aika ”helppoon elämään” ja siihen, että asiat toimivat. Musta tuntuukin vähän siltä, että moni luottaa yhteiskunnan apuun poikkeustilanteessa ja siihen, että joku rientää heti auttamaan. Niin kuitenkaan tuskin tapahtuu, vaan meidän on kannettava itse vastuu. Ei viranomaisilla riitä resurssit sännätä saman tien jokaisen avuksi häiriötilanteessa, vaan voimavarat pitää kohdentaa niihin, jotka ovat heikoimmassa asemassa. On tosi tärkeää, että me, jotka pystymme varautumaan myös teemme sen, emmekä lisää yhteiskunnan kuormitusta muutenkin haastavassa tilanteessa.

Sen lisäksi, että kodista löytyy tarvittavat elintarvikkeet ym., on tärkeää ottaa selvää, miten kussakin häiriötilanteessa kannattaa toimia. Vesi ja lämpöhän ovat ne kaikista tärkeimmät asiat ja kannattaakin pohtia, miten omassa kodissa tulee toimia vesi- ja/tai sähkökatkon aikana. Netistä löytyy paljon opetusmateriaalia omatoimiseen selviytymiseen liittyen. Mä kun olin toissaviikolla flunssassa, enkä saanut tukkoisuuden takia nukuttua, niin katselin/kuuntelin YouTubesta asiaan liittyviä webinaareja. Esimerkiksi Naisten Valmiusliiton kanavalta löytyy hyviä videoita. Lueskelin myös monista, lähinnä naisille tarkoitetuista yhdistyksistä, joissa suuret määrät vapaaehtoisia toimivat maanpuolustuksen ja koko yhteiskunnan hyväksi. Todella arvostettavaa työtä ja tuli sellainen olo, että pitäisi jotenkin omakin korsi kekoon kantaa. Vähintä, mitä voi tehdä, on varautua itse ja auttaa niitä, jotka eivät siihen syystä tai toisesta pysty.

Mun varautumiseni ei varmastikaan ole täydellistä, mutta pyrin siihen, että tässä taloudessa olisi välttämättömät tarvikkeet, tiedot ja taidot poikkeustilanteita varten. Järkevä varautuminen luo levollisuutta.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ohjeet löytyy täältä:
72 tuntia, viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille.

Kuvat ©Amalian maailma-blogi 
Photos ©Amalian maailma blog
All Rights Reserved