Sienimetsällä

Tuli taas pyörähdettyä sienimetsällä. Sinne on mentävä vähän väliä kiertelemään, uusia tulokkaita kun putkahtelee nyt vauhdilla. Mä en käy niinkään keräämässä ruokasieniä, vaan kuvaamassa ja kartuttamassa tietämystä. Ainakin vielä tässä vaiheessa.

Joku on napannut haukkapalan kuusilahokkaasta…vai punalahokkaasta?

Mun sienien tunnistustaitoni on ihan lapsen kengissä. Tunnistan vain muutaman yleisimmän sienen ja pari muuta melko varmaksi. Mutta se melko varmaksi ei näissä sienihommeleissa todellakaan riitä, jos syötäväksi meinaa laittaa.

Kangaskärpässienikö?

Olen tässä selaillut sienisivustoja, lueskellut artikkeleita sienten tunnistamisesta, kysellyt viisaammilta ja etsiskellyt pätevää sovellusta puhelimeen. Mitä enemmän sienistä opiskelee, sitä epävarmemmaksi tulee. Vähintäänkin lievästi myrkyllisiä sieniä on enemmän ja tunnistaminen monimutkaisempaa kuin olin luullut. Enkä ollut esimerkiksi tiennyt sitä, miten paljon sienen ulkomuoto voi muuttua sen ikääntyessä. Vahvasti alkaa tuntua siltä että kokenut sienestäjäkaveri on paljon parempi seuralainen sienimetsälle kuin mikään kirjanen tai äppi.

Karvarouskut pieninä vai jotain ihan muuta?
Karvarouskun lakin reunat ylöspäin…
…tai alaspäin.
Karvarousku on kuitenkin helppo tunnistaa karvoistaan. (Karvarouskujakin on useita, niitä en erikseen tunnista.)
Ja rinkuloistaan.
Karvarouskun heltat.

Sen sentään tiedän, ettei sieniä tunnisteta vain lakin pintaa katsomalla. Sekin kertoo jo paljon löytyykö lakin alapinnalta heltat, pillit, orat, poimut vai sileä pinta. Mallon (eli sisäsolukon) koostumus tutkitaan ja mahdollinen maitiaisneste sekä tietysti jalka. Esimerkiksi jalan osalta ulkonäön tutkailun lisäksi testataan miten helposti jalka katkeaa ja onko se ontto. Myös sienen tuoksu kertoo paljon. Ja vaikka mitä.

Isohapero vai sittenkin tulipunahapero?
Isohapero tai jospa kuitenkin viinihapero?
Ikääntynyt ja haalistunut iso- tai viinihapero?
Joku hapero!

Kantarellin sentään tunnistan ja sitä löytyikin viime vuonna valtavat määrät, tänä vuonna en ole samalla alueella nähnyt yhtäkään. Saa nähdä nousevatko vielä. Kantarellin sijaan löytyi samantyyppisesti rykelmässä kasvavia sieniä, joita en vielä varmaksi tunnistanut. Epäilen haaparouskuiksi.

Haaparouskuja?

Löysin myös väljemmin kasvavia harmaalakkisempia sieniä, joita epäilen harmaarouskuiksi. Tai sitten ovat samoja rouskuja kaikki.

Harmaarouskuja?

Herkkutatin luulin tunnistavani tuosta vaan, mutta on niitä samantyyppisiä tatteja muitakin, kuten esimerkiksi koivunpunikkitatti ja männynpunikkitatti.

Herkkutatti?
Männynpunikkitatti?

Alla olevista keltaruskeista sienistä mulla ei ole edes veikkausta. Luulen, ettei kuulu ruokasieniin.

Myrkyllinen punakärpässieni on onneksi helpoimmin tunnistettava ja onhan se kaunis kuvauskohde.

Punakärpässieni

Liitän tähän vielä sienikuvan viime vuodelta. Nämä jäivät myös tunnistamattomiksi. Jos löydän näitä tänä vuonna, halkaisen ja tutkin tarkemmin. Kerrothan, jos tunnistat!

Kuvat ©Amalian maailma-blogi 
Photos ©Amalian maailma blog
All Rights Reserved

6 Comments Lisää omasi

  1. Nadine G sanoo:

    Sienimetsässä on jotain taianomaista. Itse osaan valmista ruokaa vain muutamasta sienilajikkeista, jotka eivät tietysti kasva Suomessa. Joten mullakin syksyisessä metsässä käynti käy enemmän meditaatiosta. Kuuntelen hiljaisuutta ja kuvaan kärpässieniä huvikseni.

    Liked by 1 henkilö

    1. On taianomaista todellakin!✨ Sama mulla ainakin tässä vaiheessa, käyn vaan nautiskelemassa ja kuvaamassa. Mun täytyy tunnistamista vielä treenata ennen kuin uskallan kokeilla kokkailuja. Kantarellin tunnistan, mutta tänä vuonna en löytänyt yhtäkään.

      Liked by 1 henkilö

      1. Nadine G sanoo:

        Mullekin osuivat kohdalle enimmäkseen kärpässieniä 😁. https://viaperasperaadastra.com/2021/09/12/syksyssa-on-oma-lumonsa/ Mutta kuvauksellisia ne on.
        Täällä Jöhvissa luonto on aika lähellä, vaikka lähiöalue se on. Parin korttelin päästä alkaa metsää, niin pääsee kuvaamaan sieniä näppärästi.

        Liked by 1 henkilö

      2. Se on niin ihanaa, kun pääsee helposti ja nopeasti metsään 🙂 Mä en löytänyt kun pari kärpässientä, ovat kyllä nättejä!

        Liked by 1 henkilö

  2. Olin juuri eilen sienet sinuiksi kurssilla mitä voin lämpimästi suositella, oma lähtökohta oli 0-tietoa! Kannattaa keskittyä niihin sieniin mitkä on yleisiä ruokasieniä ja unohtaa loput. Sienilajeja suomessa on 5000 joten tunnistusprosessi voi olla tuskallista. Kantasääntöjä on, tatit ei ole koskaan myrkyllisiä mutta pari pahanmakuista löytyy. Rouskut pitää aina ryöpätä eli keittää ja jos et tunnista sientä, älä kerää koriin. 🙂 alottelijan kannattaa katsoa pari perus sientä ja niitä lähteä tunnistamaan ja keräämään.

    Liked by 2 people

    1. Kiitos paljon vinkeistä! 🙂 Mä olen tässä vaiheessa suhtautunut sieniin vähän kuin kukkiin ja käynyt lähinnä kuvaamassa, mutta tarkoitus olis kyllä edetä opiskelussa ja oppia tunnistaan hyvät ruokasienet 🙂

      Liked by 1 henkilö

Jätä kommentti