Vihdoin ekat kukat! Ei kyllä oikeastaan haittaa yhtään, että suorakylvettyjen kesäkukkien kukinta menee myöhäiskesään, kunhan vaan ehtisivät kaikki kukkia ennen hallaöitä. Mä valitsin kypsään kesään ja syksyyn sopivia värejä, kun tiesin että myöhäiselle menee.

Kestosuosikkia, Pacino-auringonkukkaa, oli taas laitettava. Eivät näytä pettävän tänäkään vuonna, itivät hyvin ja taimet ovat komean tuuheita. Ne ovat just sopivan kokoisia noihin ruukkuihin ja pysyvät pystyssä tuulessakin. Kukat ovat lämpimän keltaisia ja kestävät hyvin maljakossa. Pacino pääsikin mun parhaiden suorakylvettävien listalle, juttu löytyy täältä.

Tuoksuherneet itivät tänä vuonna todella hitaasti, ehdinkin jo epäillä, ettei niistä tule mitään. Olosuhteetkin olivat ihanteelliset. Kyllä sieltä vihdoin ja viimein aika hyvin taimia nousi, mutta kukkimiseen on vielä matkaa. Uskon, että ehtivät kyllä, kunhan säät suosivat. Olishan se ollut kiva jos olisivat jo heinäkuussa aloittaneet, kukkia kyllä jaksavat pakkasöihin asti. Yhtenä vuonna kukkia riitti heinäkuusta marraskuun alkuun, kunnes ensilumi tuli. En tiedä onko vain sattumaa, mutta vaikuttaa hieman siltä, että toisen merkkiset siemenet itäisivät paremmin. Joka tapauksessa tuoksuherne on mun lemppareita ja aurinkoisella paikalla ovat kukkineet ihan valtavasti. Tuoksuherne on siis myös mun top-listalla ja juttua sen kasvattamisesta löytyy myös täältä.

Uutena kokeiluna kylvin Bull’s Eye -nimistä kehäkukkaa yrttilaatikkoon. Se aloitti kuntansa reilu viikko sitten, mutta rankkasateet veivät ensimmäiset kukat. Uusia on jo auennut ja nuppuja löytyy paljon. Kovin herkkiä kehäkukan kukat eivät sateelle ole, sillä ne eivät yleensä avaudu kunnolla, jos on sadetta tulossa. Niistä voi siis ennustaa säätä. Viime viikolla vettä tuli kuitenkin niin voimalla, etteivät kukat ihan kestäneet sitä.

Toinen kylvämäni kehäkukka on viime vuodelta tuttu Orange Flash. Kylvin ne samaan yrttilaatikkoon Bull’s Eye -kehäkukkien kanssa. Ne ovat kukinnassa hieman jäljessä (kylvin samaan aikaan), mutta ihan juuri avatuvat ensimmäiset kukat ja nuppuja löytyy niistäkin paljon.

Tykästyin tähän lajikkeseen viime vuonna niin, että samoja oli taas saatava. Nämä kehäkukat ovat mun mielestä tosi helppoja kasvatettavia ja ne kukkivat runsaasti ja pitkään. Orange Flash kehäkukkalajikkeesta löytyy juttua täältä ja täältä.

Kasvatuskehikkoon kylvin tsinnioita ja auringonkukkia, molemmat lajikkeet uusia tuttavuuksia.

Tsinniat ovat Queeny Lime Orange -lajiketta. Siemenpussin kuvassa kukat näyttävät upean muhkeilta ja sävyt ihanan rustiikkisilta. Siemenistä jäi moni itämättä, mikä on harmi. Aika hintaviksi tulevat nämä tsinniat verrattuna moniin muihin kylvöksiini. Mutta ne taimet mitä tuli, ovat terhakoita ja nuppuja on näkyvissä. Laitan niistä, kuten kaikista muistakin tässä postauksessa mainituista, kuvia kun kukkivat kunnolla.

Tsinnioiden taakse kylvin Valentine-auringonkukkia. Halusin Pacinon lisäksi jotain muutakin auringonkukkaa ja on kiva kokeilla joka vuosi uusia lajikkeita. Viime kesänä kasvatin jättiauringonkukkia ja kyllä niille korkeutta tulikin! Arvioisin, että reilu viisimetrisiä olivat. Se oli hauska kokeilu, mutta turhan kaukaa piti kukkia tähyillä ja tukeakin tietysti tarvitsivat. Valentine-auringonkukkien pitäisi kasvaa noin puolitoistametrisiksi ja varsien sen verran tanakoiksi, että pysyvät pystyssä omin voimin.

Tein tänä kesänä myös ihan ex tempore-perunakokeilun. Siivoilin jääkaappia kesäkuun alkupuolella ja huomasin, että kaapin perälle oli jäänyt pussillinen perunoita, mitkä olivat jo syömäkelvottomia. Ne olivat jo alkaneet itää ja päätin kokeilla tuleeko niistä mitään. Pidin niitä ensin parvekkeella auringossa niin kauan, että idut kasvoivat lisää ja vihertyivät. Perunat olisi kai parempi idättää valoisassa ja viileässä, mutta mulla ne oli paahteisella parvekkeella. Tanakat idut kuitenkin kasvoivat ja istutin perunat kasvatuslaatikkoon. Laatikko on juureksille hieman liian matala, mutta päätin kokeilla kuitenkin. Ne ovat kasvaneet ihan hirmuista vauhtia ja juuri huomasin, että kukkiakin näkyy (kuvassa ei vielä näy). Kun kukinta on ohi, käyn kurkkaamassa löytyykö mullan alta mitään. Harmi, kun en huomannut perunalajiketta pussista tarkistaa. Jauhoista perunaa ne ainakin olivat, luulen että Afraa.

Kuvat ©Amalian maailma-blogi 
Photos ©Amalian maailma blog
All Rights Reserved